Ihanks tosi?

Viime viikon torstaina laskeskelin, että ajattelisi sen kierron alkaneen ih
an missä kohtaa tahansa keskenmenon jälkeen, niin kyllä kuukautisten olisi pitänyt jo alkaa. Ei mulla ole koskaan ollut kierron pituus yli 30 päivää, torstaina se taisi olla jo 34 päivää (laskettuna siis siitä päivästä kun km-vuoto alkoi, en tiedä mikä dpo silloin oli).
Ja niinhän siinä kävi; tikkuun napsahti kaksi viivaa! Ei voi olla totta!!

kuva: clearblue.com

Enkä oikeasti usko kai vieläkään, että olisi.
Ovulaation tarkasta ajankohdasta ei ihan oikeasti mitään hajua, enkä sitäpaitsi voinut edes kuvitella, että uuden raskauden olisi fysiologisesti mahdollistakaan alkaa ihan suoraa, ilman yksiäkään kuukautisia.
Vielähän kaikki voi mennän perseelleen ihan synnärille saakka, voi olla että ensi viikolla tähän aikaan en enää olekaan raskaana. Tai että tämä nyt tälläkin hetkellä tuntuva vatsan kiristely on merkki alkavasta keskenmenosta. Muistaakseni viimeksi miehelle valittelinkin, että kylläpäs tuntuu kummaa kiristelyä alavatsalla, siitä alle neljän tunnin kuluttua vuoto alkoi.

Viikonloppu on siis mennyt melko sekavissa tunnelmissa. Tämänhän piti olla iloinen asia, ei mikään stressinaihe!
En ole kertakaan vielä uskaltanut ihan rehellisesti olla tästä iloinen, päinvastoin kuulostelen kokoajan pientäkin nipistelyä ja jokaisesta olen varma että nyt se meni kesken. Juoksen vessassa tarkistamassa että alkoiko vuoto, enkä uskalla poistua kotiovesta ilman että minulla on side laukussa valmiina.
Jos meno jatkuu tällaisena pidempäänkin, sekoaahan tässä jo tasaisempikin ihminen!

Meillä on nyt tällä viikolla tulossa lähtö sinne reissuun, joka varattiin edellisen raskauden aikana, siksi että se olisi viimeinen reissu kahdestaan. Nyt pelkään jo valmiiksi, etten osaa nauttia koko matkasta ollenkaan, kun takaraivossa naputtaa että entäs jos tämäkin menee pieleen.
En ole edes jaksanut ajatella neuvolaan soittamista, enkä ajatellut itseasiassa soittakaan mihinkään ennen kuin kotiudumme reissusta.
Mies tuntuu olevan pelottavan innoissaan, se hihkuu jo ihan täysillä että mähän sanoin että ei siihen kauan mene; siksi tuntuisi tosi inhottavalta sanoa vuodon taas alkaneen.

Raskausviikoista ei ole mitään käsitystä, ar-ultra pyydettiin varaamaan suoraa sairaalalta viikolle 7+ - elän siis toivossa että reissumme jälkeen ollaan edes lähellä, koska silloin sen ajattelin varata.
Toivottavasti tämä muuttuu iloisemmaksi asiaksi, jos ultrassa näkyy kaiken olevan oikeassa paikassa. Ja tietysti ne sydämenlyönnit :)

Ei taida muuta voida, kuin heittäytyä lomatunnelmiin ja pakata laukut, murehtia sitten vasta jos murehdittavaa on!